4.9.2020

Yritykset pessimistisinä – eivät usko hallituksen kykenevän tekemään työllisyyttä ja Suomen kilpailukykyä edistäviä toimia

Kauppakamarikysely 2.9.2020

Lähes 80 prosenttia kauppakamarien kyselyyn vastanneista Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksistä kokee, että hallitus ei kuuntele tarpeeksi yrityksiä ja elinkeinoelämää, kun se yrittää ratkoa koronapandemian entisestään lisäämiä ongelmia Suomen taloudelle.


Sama määrä, lähes 80 prosenttia yrityksistä on hyvin pessimistisiä myös sen suhteen, että hallitus kykenisi tekemään työllisyyttä ja Suomen kilpailukykyä parantavia ratkaisuja. Luvut ovat yhteneväisiä maan muiden kauppakamarien tulosten kanssa.

”Taloudessa paljon on kiinni luottamuksesta. Jos yrityksissä valitettavasti nähdään, ettei hallitus pysty Suomen talouden tilannetta parantamaan, eivät ne myöskään investoi ja työllistä”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Romakkaniemen mukaan kyselyn tulos on vakava viesti myös siitä, että yhteiskunnan kaikkia voimia ei ole otettu käyttöön, kun ratkotaan ongelmia, joita koronapandemia on entisestään lisännyt.
”Nyt jos koskaan tarvitaan yhteistyötä. Yrityksillä ja elinkeinoelämällä on ratkaisuja työllisyyteen ja Suomen kilpailukykyyn liittyviin ongelmiin, niitä pitää hallituksenkin kuulla”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Hallituksen mahdollisuuksiin tehdä tarpeellisia työllisyyttä ja kilpailukykyä edistäviä ratkaisuja Suomen talouden kääntämiseksi parempaan suuntaan ei suhtauduta kovin luottavaisesti; 80 prosenttia Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksistä ei usko hallituksen pystyvän oikeanlaisiin ratkaisuihin.
Yritykset näkevät, että koronakriisin entisestään kurjistamassa tilanteessa tarvitaan tehokkaita ja nopeita toimia. 70 prosenttia vastanneista Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksistä oli sitä mieltä, että paikallinen sopiminen auttaisi yrityksiä ja samoin 70 prosenttia koki, että verojen alentaminen auttaisi saamaan Suomen talouden nousuun. Yritykset saivat valita useasta kohdasta kolme tärkeintä. Luvut noudattelivat valtakunnallista suuntaa.

Yrityksiltä kysyttiin myös, minkä veron alentaminen olisi kaikista hyödyllisintä ajatellen työllisyyden ja Suomen kilpailukyvyn parantamista. 73 prosenttia Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksistä nosti tärkeimmäksi keinoksi työn verotuksen alentamisen (valtakunnallisesti 75%). Seuraavina olivat arvonlisäveroon (61%) ja yhteisöveroon (44%) kohdistuvat toimenpiteet.

”Yritykset eivät siis kaipaa veronalennuksia suoraan itselleen vaan näkevät tehokkaimmaksi keinoksi ansiotuloverotuksen alentamisen. Työn verotuksen alentaminen kertautuu joka paikassa yhteiskunnassa, niin työntekijöiden ostovoimassa, tuotteiden hintojen halpenemisessa, yritysten hankintakustannuksissa kuin työllistämisessäkin”, Romakkaniemi sanoo.
”Vastausten positiivinen trendi on toistaiseksi katkennut, mutta toisaalta käännettä huonompaankaan ei ole havaittavissa. Tilanne on yhä vakava; noin kolme neljästä yrityksestä vastaa, että koronavirus on vaikuttanut negatiivisesti yrityksen liikevaihtoon”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki summaa.

Kymenlaakson yrityksistä 27 prosentilla liikevaihto on pysynyt ennallaan tai kasvanut. 40 prosentilla yrityksistä liikevaihto on vähentynyt alle neljänneksen, 15 prosentilla jopa puoleen. Yli puoleen liikevaihto on vajonnut 19 prosentilla yrityksistä.

Yli puolet (57%) yrityksistä pelkää, että korona tulee vielä pudottamaan liikevaihtoa syksyn aikana. Konkurssiriski on noussut koronan seurauksena neljänneksellä (24%) yrityksistä.
Henkilöstön määrä on pysynyt ennallaan tai kasvanut 63 prosentilla Kymenlaakson yrityksistä. 9 prosenttia on joutunut vähentämään puolet tai enemmän henkilöstöstään.
Henkilöstötilanteen yritykset arvioivat pysyvän samanlaisena syksyllä. Yrityksistä 64% arvioi henkilöstömäärän pysyvän samana tai kasvavan. Vähenemistä ennakoi 36% yrityksistä.

Kauppakamarien kysely tehtiin 2.9. 2020. Kyselyyn vastasi 3145 kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta ympäri Suomen. Yksinyrittäjiä vastaajissa oli kahdeksan prosenttia, loput olivat työnantajayrityksiä.. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Aiemmat vastaavanlaiset kyselyt on toteutettu 16-17.3, 30.3, 20.4, 4.5, 18.5, 1.6 ja 23.6.