10.4.2019

Kauppakamarit huolissaan startupeista

Suomen startup-toimintaympäristö on kehittynyt myönteisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tästä huolimatta olemme kansainvälisestä kehityksestä jäljessä. Kymenlaakson kauppakamarissa tunnistetaan alaa vaivaava työvoimapula. Xamk on reagoinut tilanteeseen järjestämällä alan koulutusta.


”Suomen startup-toimintaympäristö on kehittynyt myönteisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tästä huolimatta olemme kansainvälisestä kehityksestä jäljessä. Huolestuttavaa onkin, että voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä ei ole enää pariin vuoteen lisääntynyt, ja moni startup kokee Suomen toimintaympäristön haasteelliseksi,” sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Anne Horttanainen.

”Työvoiman saatavuus sinänsä on ongelma johon tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotta löydetään ne ”maailman parhaat” osaajat”, sanoo Kymenlaakson kauppakamarin startup -valiokunnan puheenjohtaja, Pyroll Oy:n hallituksen puheenjohtaja Aleksi Uusitalo.

Naisia saatava alalle

Keskuskauppakamarista painotetaan, että myös naisia tulee kannustaa ohjelmistokehityksen koulutuspaikkoihin, sillä nyt 90 prosenttia ohjelmistokehitystyötä tekevistä on miehiä. Kiinnostus alaan tulee luoda jo varhaisessa vaiheessa.

Kotkalaisen ICT-alan asiantuntijayritys T-Base Oy:n toimitusjohtaja Johanna Eskola uskoo, että naisten pieni osuus IT-alalla liittyy Suomessa vahvasti jakautuneeseen työmarkkinaan, eikä asiaa pysty ratkaisemaan vain yhden toimialan näkökulmasta.

”Samalla, kun rohkaisemme naisia hakeutumaan teknisille aloille, tulisi meidän rohkaista miehiä hakeutumaan perinteisille naisten aloille. Uskon, että monimuotoisuus alalla kuin alalla on hyvästä”, Eskola sanoo.

Johanna Eskola tutkailee asiaa myös johtamansa Kymenlaakson kauppakamarin Naisverkoston kautta.

”Naisten osuuden kasvattaminen ohjelmistokehityksessä lisäisi tiimien monimuotoisuutta ja monipuolistaisi ajattelua ja sitä kautta johtaisi entistä parempaan lopputulokseen”, hän uskoo.

Kauppakamarin startup –valiokunta haluaa maailman parhaat osaajat töihin

Keskuskauppakamari on ehdottanut, että työlainsäädäntöä uudistettaisiin siten, että työehtosopimusten yleissitovuudesta tulee perälauta, jos ei toisin sovita. Myös startup-maailmassa olisi uudistuksesta ja paikallisen sopimisen lisäämisestä suuria hyötyjä.

”Tällä hetkellä monet työehtosopimukset mahdollistavat paikallisen sopimisen, mutta vaikka velvoitteet koskevat kaikkia, ovat joustot vain sopijaosapuolten käytössä. Kaikkien yritysten pitäisi päästä hyötymään vähintäänkin vastaavista joustoista, joita työehtosopimuksissa on sovittu, myös paikallisesti järjestäytyen. Työehtosopimusten tulisi olla yleissitovia vain, jos velvoitteiden lisäksi myös joustot ovat kaikkien käytettävissä”, Horttanainen sanoo.

Keskuskauppakamari mainitsee vielä takaisinottovelvollisuuden, josta tulisi luopua startupin joutuessa irtisanomaan työvoimaa. Tämä edesauttaa merkittävästi työntekijöiden palkkausta pieniin startuppeihin. Lisäksi Suomessa tutkintoon valmistuville ulkomaalaisille opiskelijoille tulee myöntää valmistumisen yhteydessä pysyvä oleskelulupa. Suomi menettää vuosittain nettomääräisesti tuhansia Suomessa tutkinnon suorittaneita osaajia.




”Työvoiman saatavuus on ongelma, johon tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotta löydetään ne ”maailman parhaat” osaajat.”
Aleksi Uusitalo, Kymenlaakson kauppakamarin startup -valiokunnan puheenjohtaja, Pyroll Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Ohjelmistoalan työvoimapulaan reagoitu Xamkissa

Tällä hetkellä yksi merkittävimmistä kasvua hidastavista tekijöistä on työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset sekä työmarkkinajäykkyydet, jotka tulisi poistaa.  Keskuskauppakamari ajaa EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta luopumista.

Ohjelmistoalan huutavaan työvoimapulaan on koulutettava lisää ohjelmistoalan osaajia. Tavoitteena tulisi olla alan koulutuspaikkojen tuplaaminen.

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu XAMK:ssa on parhaillaan meneillään Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella toteutettava AMKoodari –koulutus, jossa viiden ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteutetaan koodariosaamiseen liittyvää koulutusta vuosina 2018-2021. AMK:t saivat ministeriöstä 4 miljoonan euron tuen koulutukselle.

 ”Xamkin ensimmäinen AMKoodari –koulutus ”Johdatus ohjelmointiin” on haussa. Xamk tarjoaa maksuttomasti 2021 loppuun mennessä noin kymmenen 3 – 5 opintopisteen opintojaksoa, jotka tähtäävät koodariosaamisen lisäämiseen alueella”, kertoo vararehtori Mirja Toikka Xamkista.

Tammikuussa alkaneeseen Ohjelmoinnista ammatti -koulutusohjelmaan valittiin 24 opiskelijaa Kotkaan ja 24 Mikkeliin.

”Peliohjelmoinnin ja kyberturvallisuuden insinöörikoulutukseen oli tämän kevään yhteishaussa paljon hakijoita. Ohjelmoinnin koulutuksessa aloittaa 30-32 opiskelijaa”, Toikka kertoo.