if (CookieConsent::check('Analytics')) { }

18.1.2023

Yritykset pitävät perusväylänpitoa kaikista tärkeimpänä tekijänä Kymenlaakson rahtiliikenteen toimintaedellytyksille ja työvoiman liikkuvuudelle

Kauppakamarikysely

Kauppakamarien jäsenyrityksille suunnatussa saavutettavuuskyselyssä selvitettiin Suomen väyläverkoston kunnon ja laajuuden vaikutuksia yritysten tavaraliikenteen toimintaedellytyksille ja työvoiman liikkuvuudelle. Kymenlaakson vastauksissa korostui perusväylänpidon ohella kuljetuspalvelujen hintojen alentamistarve.


Tavarankuljetusten osalta tärkeimpänä tekijänä Kymenlaakson yrityksissä pidetään perusväylänpidon kunnossapidon tehostamista (60%), kuljetuspalveluiden hintojen alentamista (43%) sekä kuljetuspalveluiden saatavuuden parantamista (20%). Yritykset saivat kyselyssä valita kolme tekijää tärkeysjärjestyksessä. Uusien hankkeiden käynnistäminen tuli neljänneksi tärkeimpänä.

- Kymenlaakson vastauksissa näkyy maakunnan laajan teollisuuden tarvitsemien kuljetuspalvelujen merkitys. Dieselin hinnan nousu on kasvattanut kuljetusyritysten kustannuksia ja siitä edelleen teollisuuden, palvelujen ja kaupan kustannuksia, sanoo Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen.   

Yksittäisinä toimenpiteinä Kymenlaakson avoimissa vastauksissa tulivat esille puun kuormausasemien kuntoon laitto rataverkoston varrella, valtateiden 12 ja 15 kunnostustarpeet sekä meriväylien merkitys: ”Meriväylien osalta reitit ok ja kunto ok, mutta kapasiteetti on puutteellinen. Liian vähän aluksia Suomeen ja Suomesta,” kommentoi eräs vastaaja.

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood sanoo, että huoli tiestön kunnon rapautumisesta on laajaa ympäri maan.

”Pitkien etäisyyksien Suomessa perusväylien kunnossapito on perusedellytys ja se on huomioitava yhtenä talouden toimintaedellytyksistä. Tiestön huono kunto aiheuttaa yrityksille lisääntyviä ongelmia, jotka näkyvät merkittävinä kuljetusten viiveinä, kasvavina kustannuksina, kaluston kulumisena ja rikkoutumisena ja yritysten heikkenevänä palvelukykynä”, Wood sanoo.

Työmatkoihin käytettävä aika ja raha ylittävät haja-asutusalueilla kipukynnyksen

Toisena asiana kyselyssä selvitettiin, mitkä tekijät ovat yrityksen henkilöliikenneyhteyksien (työvoiman saatavuus, asiakkaiden pääsy yritykseen ja yritysten väliset yhteydet) kannalta tärkeimpiä.

Kymenlaakson yritysten vastauksissa selvästi tärkeimmäksi tekijäksi vastaajat nostivat henkilöautoilun kustannusten alentamistarpeen (55%). Toiseksi ja kolmanneksi tärkeimpinä he pitivät perusväylänpidon tehostamista (50%) ja joukkoliikennepalveluiden saatavuuden parantamista, kuten vuorotarjontaa ja aikatauluja (31%).

Avoimissa vastauksissa viesti työvoiman oman auton käyttötarpeesta toistui: ”Kaakkoisimmassa Suomessa asuminen ja työssä käyminen edellyttävät usein oman auton käyttöä. Linja-autot kulkevat koulujen aikataulujen mukaan, eivät palvele työssä käyviä.”

Myös Kymenlaakson luonne teollisuustyöpaikkojen tarjoajana näkyi vastauksissa: ”Tehtaallamme tehdään kolmivuorotyötä, joten julkisia ei ole käytettävissä.”

Työvoiman saatavuuden osalta ollaan lähestymässä limboa

Kymenlaakson vastaajat nostivat kauppakamarin kyselyssä esille autoilun kustannusten nousun mukanaantuoman tuskaisan tilanteen:

”Työvoiman saatavuuden osalta ollaan lähestymässä limboa. Yksityisautoilun käyttökulut ovat aivan liian suuret suhteessa työntekijän nettopalkkaan. Ansiotuloverotuksen alentaminen on järkevin vaihtoehto.”

Vastauksissa muistutettiin myös ympyräkaupungin saavutettavuudesta: ”Ei ole Haminaan junayhteyksiä lainkaan, paikallisliikennettä rajoitetusti, oma auto tai polkupyörä on välttämätön.”

Wood korostaa liikenteen toimivuuden ja kasvaneiden kustannusten vaikuttavan rajoittavasti työvoiman saatavuuteen maakunnissa.

”Liikkumisen kustannukset ovat nousemassa siihen pisteeseen, että erityisesti maakuntakeskusten ulkopuolella työmatkaan käytettävä aika ja raha ylittävät työntekijöiden kipukynnyksen. Se asettaa isoja ongelmia yrityksille, jotka jo valmiiksi kamppailevat osaajapulan kanssa”, sanoo Wood.

Kauppakamarikysely toteutettiin 29.11.-2.12.2022 ja siihen vastasi yhteensä 773 yritystä eri toimialoilta ja eri puolelta Suomea. Kymenlaakson vastaajista 55% edusti teollisuutta, 15% palveluja, 5% rakentamista, 5% kauppaa.




"Tiestön huono kunto aiheuttaa yrityksille lisääntyviä ongelmia, jotka näkyvät merkittävinä kuljetusten viiveinä, kasvavina kustannuksina, kaluston kulumisena ja rikkoutumisena ja yritysten heikkenevänä palvelukykynä.” Päivi Wood, Keskuskauppakamari.