if (CookieConsent::check('Analytics')) { }

24.8.2021

Kymenlaakso jäämässä hännille EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojenjakopäätöksessä

Kaakkois-Suomi uhkaa jäädä väliinputoajaksi vuosien 2021-2027 rahoituskokonaisuudessa. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala kirjelmöivät valtioneuvostolle, että EU-rahoituksen kohdentumisesitystä on korjattava.


Kaakkois-Suomi uhkaa jäädä väliinputoajaksi rahoituskokonaisuudessa, jossa Itä- ja Pohjois-Suomi nauttii huomattavasti korkeammista EU-rahoitustasoista ja suuremmat Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat kansallisesta tutkimus- ja kehitysrahoituksesta.

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntajohtajat, suurimmat kaupungin sekä kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt vetosivat 15.7.2021 valtioneuvostoon, että Euroopan aluekehitysrahoituksen jaossa huomioidaan pk-yritysdynamiikkaan ja työpaikkakehitykseen liittyvät haasteet ja varoja kohdennetaan oikeudenmukaisesti maakuntiin, joissa tarvitaan kannustimia pk-yrityskentän kasvuun. Aiheesta oli myös mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 18.8.2021. 

Vetoomuksessa nostetaan esille, että aluekehittämisjärjestelmän tulee tunnistaa ns. ruuhka-Suomen ja Itä- ja Pohjois-Suomen välissä olevat maakunnat, jotka tuottavat suurteollisuudellaan kansantalouteen arvonlisää ja kohentavat Suomen vaihtotasetta.

"Kaakkois-Suomi on kuin siirtomaa, joka tuottaa muulle maalle korkeaa elintasoa, mutta alue itse näivettyy. Negatiivisen työpaikka- ja väestökehityksen katkaisemiseksi Etelä-Karjala ja Kymenlaakso tulee saada tarvitsemansa tuki EU-alue- ja rakennepolitiikan välineistöstä. Käynnissä oleva Kaakkois-Suomen näivettymiskehitys johtaa alueella pahimmillaan suurteollisuudenkin alasajoon, mikäli työmarkkinoita ja aluetaloutta ei saada monipuolistettua", vetoomuksessa sanotaan.

EAKR-rahoitus on kuluvalla ohjelmakaudella ollut Itä-Suomen naapurimaakunnissa jopa viisinkertainen verrattuna Kaakkois-Suomen maakuntiin. Nyt valmistelussa olevassa rahoituksenjakoratkaisussa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien asema uhkaa heiketä verrattuna myös Etelä- ja Länsi-Suomeen, mikä ei ole viime vuosien alueellisen kehityksen valossa perusteltua. Aluekehityksen kokonaiskuvassa Kymenlaakso on Suomen heikoimpien maakuntien joukossa ja Etelä-Karjala keskitason alapuolella.

Vetoomus valtioneuvostolle 15.7.2021 
Kymenlaakson liiton aineisto: EU-rahoituksen kohdentamisesitystä korjattava reilummaksi 

 

graafi 19.8.Kuva: Kymenlaakson liitto/TEM